Raflaavasta otsikosta huolimatta en ala ruotimaan meikäläisten uudistuneen euroviisukarsinnan, Uuden musiikin kilpailun eli UMK:n ja naapurin megalomaanisen Melodifestivalenin eroja, sillä ne lienenevät ilmeisiä. Elämme kuitenkin tuota ihanaa aikaa vuodesta, kun euroviisukarsinnat ovat ajankohtaisia. Pidän itseäni jonkinasteisena viisufriikkinä. Se tarkoittaa sitä että suhtaudun Euroviisuihin lämmöllä, rakkaudella ja jopa vakavuudella, kisojen ilmiselvää camp-arvoa unohtamatta. Tosiasia on kuitenkin, että lukuisia hyviä viisuja on jäänyt elämään vuosikymmenten aikana, joina Euroviisuja on järjestetty.
Viisuentusiasmistani huolimatta en seuraa karsintavaiheita aktiivisesti kuin Suomen ja Ruotsin osalta. Oman maan edustuskappale ja siitä kisailu on luonnollisesti kiinnostavaa. Ruotsin Melodifestivalen on taas sen luokan show, että sitä katsoo ihan show'n itsensä takia. Show'n massiivisuus osakilpailuista lähtien on suuruudenhulluudessaan silkkaa ilotulitusta alusta loppuun. Alku- ja välinumerot, sketsit, valot, puvut, yleisön läsnäolo, esiintymislavojen mittakaava - kaikki on suurta ja mahtavaa. Puhumattakaan ammattimaisista, lahjakkaista, luontevista ja vitsikkäistä juontajista (miten tämä voi olla meillä niin vaikeaa?) ja todella hyvästä karsintabiisien tasosta. Liioittelun ja estraditaiteen ystävänä on pakko arvostaa länsinaapurin touhuja euroviisukarsintaprosessissa.
Tänä vuonna Melodifestivalenissa kisailee muun muassa ihastuttava Anna Järvinen ja herkullisen överi ikisuosikkini Army of Lovers. Melodifestivalen-konkareita on tänä vuonna tuttuun tapaan mukana useita, esimerkiksi viime vuodelta tutut huumoriartisti Sean Banan, Soldiers-viisullaan ihastuttanut Ulrik Munther ja viime vuotinen (Loreenin sekä Björn Ranelidin ohella) suosikkini David Lindgren. Mukana on myös vuonna 2009 Snälla, snälla -kappaleellaan täpärästi voittajalle hävinnyt Caroline af Ugglas.
 |
| Mikael Saari (kuva: anatom.fi) |
Vielä sananen tämänvuotisesta UMK:sta. Monia yllättävän hyviä ja roimasti kehittyneitä esityksiä on joukossa ollut, mutta kaikki kannatusääneni menevät selkeästi yhteen osoitteeseen: Mikael Saarelle, joka pääsi karsintaesityksellään suoraan finaaliin. Tuon lahtelaismiehen We Should Be Through oli heti ensikuulemalta kiinnostava, toiselta kuulemalta tajunnanräjäyttävä ja näennäisestä vaikeudestaan huolimatta todella tarttuva viisu. Arvostan kappaleen rohkeutta olla oma itsensä, se ei kosiskele mitään kaavaa tai olettamusta siitä, minkälainen hyvän euroviisun tulee olla. Tällä itseluottamuksella yhdistettynä tavattoman vahvaan ja karismaattiseen ääneen ei voi mennä metsään. Sovituksen ollessa voimakas ja yksinkertainen, biisiä tukeva ja esityksen pysyessä riittävän yksinkertaisena, valoja ja lava-asetelmaa myöten, on Mikael Saarella kaikki mahdollisuudet menestykseen Malmössä asti. Ja menestystäkin tärkeämpää on saada uusi hyvä biisi ja omaehtoinen, mielenkiintoinen artisti suomalaiselle musiikkikentälle.
UMK:n finaali Espoon Barona Areenalta, jossa Suomen euroviisuedustaja (Mikael Saari!!! Toivokaamme!!) Malmön Euroviisuihin valitaan, tulee Yle TV2:lta lauantaina 9.2.2013 klo 21.
Melodifestivalenin osakilpailuja voi seurata FST5:llä lauantaista 2.2.2013 eteenpäin. Ruotsi valitsee euroviisuehdokkaansa kotikisoihin finaalissa lauantaina 9.3.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti