Måns Mårlindin ja Björn Steinin ohjaama Känn ingen sorg on elokuva Göteborgista Håkan Hellströmin
sanoin ja sävelin, ja lienee lähes yhtä paljon rakkaudentunnustus kaupungille kuin kertomus päähenkilöidensä
edesottamuksista. Varsinainen tarina on peruskertomus ystävyydestä, rakkaudesta
ja petoksesta, niiden väkevimmissä muodoissaan. Kotimaassaan megasuositun Håkan Hellströmin lauluista
tutut Johnny, Eva ja Lena muuttuvat lihaksi raikkaiden nuorten näyttelijöiden
avulla. Taustalla Göteborgin rockskene sekä ylä- ja alamaailma luovat puitteet
tapahtumille.
Känn ingen sorg on kiinnostava yhdistelmä hyvän mielen
nuorisokuvausta ja traagista ”kun kaikki menee päin helvettiä’” -lumipalloefektitarinaa.
Helposta lähestyttävyydestä huolimatta elokuva antaa katsojalleen arvoa eikä
väännä rautalangasta, antaen tarinan kulkea omassa tahdissaan eteenpäin. Elokuvan
varsin estoton päihteiden käyttö ja odottamaton, äkkiväärä huumori tuovat kaivattua
särmää. Etenkin päähenkilö Pålin samanaikainen nolous, epäkorrektius ja ihastuttavuus
aiheuttavat yllättäviä huumorinpyrskähdyksiä.
Hellströmin musiikki uppoaa luontevasti tarinankuljetukseen,
ja itkukanavia on vaikeaa pidätellä Nu kan du få mig så lätt -biisin ja
En Midsommarnattsdrömin kohdalla. Känn ingen sorg oli yllättävän vaikuttava elämys, jopa siinä
määrin etten voinut katsoa toista elokuvaa heti sen perään. Siinäpä taitaa olla yksi tärkeä hyvän
elokuvan merkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti