sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Liikettä metsästämässä



Olen viikonlopun vietossa Turussa, joten heitän täältä pikavinkkinä turkulaisille tai siellä lähipäivinä aikaa viettäville: Heli Meklinin tuplateos In Your Mind ja Move the way you like because I love the way you move sai ensi-iltansa eilen ja esityksiä on vielä tänään sunnuntaina 23.2. ja ensi keskiviikkona 26.2. klo 19.

Koreografi Heli Meklin tutkii teoksissaan erilaisille ihmisille ominaista tapaa liikkua ja käyttää kehoaan. Tapauksina tällä kertaa ammattitanssija Anne Hiekkaranta ja "ei-minkäänlainen tanssija", teatteriohjaaja Ludovic Kerfendal, jonka työstä kirjoitin jo alkuvuodesta.

In Your Mind alkaa machotunnelmissa. Meklin ja Hiekkaranta ovat bootseissaan eräänlaisia nykiviä, vaivaantuneita ja epäluontevia cowboy-hahmoja. Liikekieli välittää macho-miehekkyyden humoristisena ja kömpelönä. Vastavoimana tälle esitys kääntää kelkkansa ja antautuu vapautuneeseen, lapsekkaaseen irrotteluun osuvasti valitun Arcade Firen Reflektorin tahtiin. Ilmeettömyys ja jäykkyys vaihtuu helpotuksen hymyksi, myös liikkeessä.



Move the way you want because I love the way you move esittää prosessin, jossa ei-tanssija ja koreografi pohtivat luontevaa liikettä. Koreografi haastaa hieman vastentahtoista ei-tanssijaa, josta kuitenkin löytyy liike, jopa rakastettava sellainen. Esityksen kaunis ja salliva johtoajatus on todeksi osoittautuva klisee, että kaikki osaavat tanssia, kaikki osaavat liikkua itselleen luonnollisella tavalla. Tärkeää on löytää itselleen oikea tunnelma ja elementti, oli se sitten yökerhopauhaus tai hurmaava Karelia-sarjaan perustuva ylitsepursuava musikaaliesitys. Loppukohtauksessa teki mieleni hypätä mukaan lavalle!

Heli Meklinistä ja hänen tanssijoistaan kuvastui lämpö, välittömyys, luontevuus ja teeskentelemätön läsnäolo. Teokset olivat helposti lähestyttäviä ja syvästi inhimillisiä. Aion pitää silmäni auki jatkossa, ja seurata Heli Meklinin edesottamuksia, hän teki suuren vaikutuksen teosparillaan.

Olen todella innoissani, että päätin lähteä Turkuun kokemaan tämän, ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille muillekin. Esityksiä siis jäljellä vielä kaksi Turun Kutomossa, liput Ehkä-tuotanto.


Kuvat: Laurent Champoussin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti